Er gengiš rétt?

Hvenęr er gengiš rétt og hvenęr er gengiš ekki rétt? Fari ķ helvķti sem gengiš er rétt. Og žó.

Žetta hefši Jón Hreggvišsson getaš sagt um gengi krónunnar, bżst ég viš, nema žį var krónan ekki til. Krónan varš ekki til sem sjįlfstęš žjóšmynt į Ķslandi fyrr en 1886 og hśn hefur į langri leiš lent ķ żmsum hremmingum. Samtök atvinnulķfsins lżstu žessu vel ķ skemmtilegri stuttmynd į įrsfundi sķnum ķ fyrra.

 

Förum fljótt yfir sögu. Raungengi krónunnar, ž.e. gengiš eins og žaš kemur af skepnunni įsamt leišréttingu fyrir veršlagsžróun heima og erlendis, hękkaši um 100% ķ fyrri heimsstyrjöldinni 1914-1918. Raungengiš tvöfaldašist vegna veršbólgu hér heima langt umfram veršbólgu ķ nįlęgum löndum žótt nafngengi krónunnar eins og žaš var skrįš ķ bönkunum héldist fram til 1920 óbreytt ķ hlutfallinu 1:1 gagnvart danskri krónu. Žetta er holl įminning um aš raungengiš flżtur žótt nafngengiš sé fast. Fast gengi, ž.e. fast nafngengi, er engin allherjartrygging fyrir stöšugleika.

Um 1920 tók ķslenzka krónan aš falla gagnvart dönsku móšurmyntinni og kostaši hver dönsk króna um 1,20 ķslenzkar frį 1922 til 1932 žegar gengiš nįši aftur hlutfallinu ķ 1:1 gagnvart dönsku krónunni. Hélzt sś skipan įsamt stöšugu raungengi fram til 1939 enda var gengi krónunnar haldiš föstu gagnvart sterlingspundi 1925-1939. Eftir žaš, ž.e. ķ heimsstyrjöldinni sķšari, hękkaši raungengi ķslenzku krónunnar aftur um 100% vegna veršbólgu hér heima umfram veršbólgu ķ nįlęgum löndum lķkt og gerzt hafši einnig ķ fyrra strķši. Blessaš strķšiš, sögšu menn, žvķ hęrra gengi fylgdi meiri kaupmįttur almennings. Įrin 1939-1960 var raungengiš um 50%-100% hęrra en žaš hafši įšur veriš og įtti sķšar eftir aš vera.

Hįu gengi meš tilheyrandi höftum og skömmtun var haldiš viš lżši allar götur fram til 1960 žegar višreisnarstjórnin leysti hnśtinn meš gengisfellingu, hinni fyrstu af mörgum sem į eftir komu, m.a. įsamt uppstokkun sjįvarśtvegsstefnunnar. Śtvegurinn var tekinn af beinu rķkisframfęri og settur į óbeint framfęri rķkisins meš gengisfellingum eftir pöntun o.fl. ķ žeim dśr.

Įrin 1960-1990 hélzt raungengiš į svipušu róli og veriš hafši 1914, stundum hęrra, stundum lęgra. Raungengiš var of hįtt žessi įr lķkt og fyrr ķ žeim skilningi aš žaš hefši veriš lęgra hefši śtvegurinn sem var žį helzti śtflutningsatvinnuvegur landsmanna žurft aš standa į eigin fótum og hefši veršbólgan veriš minni. Žį hefšu ašrar śtflutningsgreinar trślega nįš aš festa rętur viš hliš śtvegsins og ekki bara stórišja fyrir tilstilli rķkisins og į óbeinu framfęri žess einnig eins og nżlegar upplżsingar um lįgt orkuverš og skattaķvilnanir handa erlendum orkukaupendum vitna um.

Ķ hruninu 2008 tók raungengiš djśpa dżfu, lękkaši um žrišjung, og hefur sķšan hękkaš aftur smįm saman ķ fyrra horf. Ķ fyrra, 2016, var raungengiš oršiš eins og žaš hafši veriš 1914 og 1960-1990. Sem sagt: Enn of hįtt.

En bķšum viš. Ķ hruni fellur gengiš jafnan meira en tilefni er til. Žaš geršist t.d. ķ kreppunni ķ Austur-Asķu 1997-1998 og aftur hér heima ķ hruninu. Gengishękkunin frį hruni er žvķ öšrum žręši leišrétting en stafar einnig af žvķ aš feršaśtvegurinn aflar nś erlends gjaldeyris ķ stórum stķl. Innstreymi erlendra feršamanna į talsveršan žįtt ķ gengishękkuninni eftir hrun lķkt og innstreymi erlends lįnsfjįr keyrši gengi krónunnar upp į viš fyrir hrun. Lįnsfé og feršamenn geta skipt um skošun, ž.e. snśiš viš.

Žeir sem telja aš feršamenn muni halda įfram aš flykkjast til landsins sjį ekki įstęšu til aš efast um įframhaldandi innstreymi erlends gjaldeyris og telja žvķ aš gengi krónunnar nś sé rétt og eigi varla eftir aš falla. Ašrir efast um aš feršamenn haldi įfram aš streyma hingaš heim eins og hingaš til enda voru erlendir feršamenn miklu fęrri hér fyrir hrun žar eš landiš žótti žį of dżrt.

Gengishękkun krónunnar frį hruni hefur hleypt upp veršinu į żmsu žvķ sem feršamenn kaupa hér en ekki öllu. Tveir kostnašarlišir ķ bókhaldi feršamanna eru léttvęgari en įšur. Gistikostnašur hefur lękkaš til muna vegna aukins frambošs gistirżmis, einkum gegnum vefsetur eins og Airbnb. Hinn lišurinn er flugfargjöld sem hafa haldizt lįg vegna lįgs heimsveršs į olķu.

Żmislegt bendir til aš bįšir žessir kostnašarlišir eigi eftir aš hękka į nęstu misserum. Ę fleiri borgir leitast nś viš aš draga śr umfangi heimagistingar vegna žess rasks sem hśn žykir kalla yfir heimamenn. Fyrsta skrefiš ķ žessa įtt hér heima er nżlegt bann viš rśtuferšum um mišborg Reykjavķkur. Heitstrengingar stjórnvalda um rįšstafanir gegn hlżnun loftslags viršast jafnframt lķklegar til aš leiša til gjaldtöku af flugsamgöngum til aš fękka flugferšum og draga śr losun koltvķsżrings śt ķ andrśmsloftiš.

Fari svo getur Ķsland aftur oršiš jafndżrt ķ augum śtlendinga og žaš var fyrir hrun. En žį er žess aš gęta aš landiš hefur ķ millitķšinni getiš sér góšan oršstķr mešal feršamanna. Kannski žaš dugi. Kannski ekki. Og žó. Hvaš segir Jón Hreggvišsson?

Fréttablašiš, 27. jślķ 2017.


Til baka