Tollheimtumenn og bersyndugir

Fįtęk lönd žurfa sum aš reiša sig į tolla til aš afla rķkinu tekna, svo aš hęgt sé aš halda śti almannažjónustu – skólum, sjśkrahśsum o.s.frv. Tollheimtan kemur til af žvķ, aš ašrar tekjuöflunarleišir eru žar illfęrar. Žaš er list aš leggja į skatta og gjöld, svo aš vel fari, og til žess žarf żmsa innviši, sem žróunarlöndum hefur gengiš misvel aš byggja upp. Žaš žarf t.a.m. tölvukerfi til aš halda utan um launagreišslur, ef vel į aš vera, og žvķ er ekki aš heilsa alls stašar ķ fįtękralöndum, heldur eru mönnum išulega greidd laun ķ krumpušu reišufé, og žį veltur į żmsu um skattskil.

Öšru mįli gegnir um tollheimtu, žvķ aš veršir laganna žurfa hvort sem er aš stöšva fólk og farma viš landamęri vķšast hvar, og žį žykir žaš hagkvęmt aš nota tękifęriš og leggja toll į innfluttan varning. Žannig stendur į mikilli hlutdeild tolla ķ tekjum rķkisins ķ mörgum žróunarlöndum. Enn ķ dag aflar Śganda helmings rķkistekna sinna meš tollheimtu, Bangladess žrišjungs eins og Belgķska Kongó, sem heitir vķst bara Kongó nśna, Indland fjóršungs eins og Kongó hin og žannig įfram. Žó hafa flest žróunarlönd dregiš mjög śr tollheimtu undangengin įr. Žaš stafar af žvķ, aš tollar eru óhagkvęm tekjuöflunarleiš: žeir hamla millilandavišskiptum og meina mönnum meš žvķ móti aš njóta žess hags, sem hęgt er aš hafa af višskiptum viš ašrar žjóšir. Innilokun er aldrei til góšs.

Fyrir 30 įrum, merkisįriš 1974, nįmu tekjur af tollum og ašflutningsgjöldum ennžį nįlęgt žrišjungi af heildartekjum ķslenzka rķkisins. Žaš įr fóru tolltekjur danska rķkisins nišur fyrir 1% af heildartekjum žess, og žęr sukku sķšan nišur ķ ekki neitt 1991 og hafa engar veriš ę sķšan. (Danir eru aš vķsu tilneyddir įskrifendur aš sameiginlegri tollastefnu Evrópusambandsins gagnvart öšrum löndum, en tollatekjur Sambandsins eru lķtilręši.) Hér heima voru tolltekjur komnar nišur ķ 10% af heildartekjum rķkisins 1991 og hafa sķšan žokazt lengra nišur į viš og nįmu ašeins 0,7% af tekjum rķkisins ķ fyrra. Tollar eru sem sagt hęttir aš skipta rķkiš nokkru umtalsveršu mįli. Loksins.

Og śr žvķ aš svo er, žį vęri aušvitaš ešlilegast aš afnema įn frekari tafar alla tolla og ašflutningsgjöld, sem eftir eru, og leggja žį nišur tollstjóraembęttiš og ašrar tollaskrifstofur, og žį um leiš yršu einkafyrirtęki ķ flutningabransanum frjįls aš žvķ aš leggja nišur tollskjalageršir sķnar og žannig įfram. Viš skulum tala tępitungulaust: tollheimta rķkisins hefur um įratugaskeiš veriš plįga į žśsundum Ķslendinga. Allir kaupmenn žekkja vandann og margir višskiptavinir žeirra og einnig t.a.m. allir žeir, sem kaupa sér bękur aš utan. Žaš žarf aš fylla śt tollskżrslu ķ hvert sinn, sem bók er keypt til landsins. Og ef ašrir munir eru fluttir inn, žį žarf aš skipa žeim ķ tollflokk, og eyšublöšin eru svo flókin, aš žaš er ekki vinnandi vegur fyrir ašra en sérfręšinga aš fylla žau śt, og žį hafa sprottiš upp tollskżrslugeršir, sem taka verkiš aš sér gegn rķflegri žóknun. Žessa fjįrplógsstarfsemi alla vęri hęgt aš uppręta meš einu pennastriki, enda žótt vörugjöld og viršisaukaskattur séu innheimt af innfluttri vöru og žjónustu til jafns viš innlenda framleišslu. Innheimta žeirra myndi žó ekki kosta neina skriffinnsku, ef viš gengjum inn ķ Evrópusambandiš, žvķ aš žį vęri jafnaušvelt aš kaupa hollenzkar vörur og hafnfirzkar. Og žetta er samt ekki allt, žvķ aš ķ sķšustu viku žurfti ég aš standa ķ umfangsmiklum bréfaskiptum viš bśš į Ķtalķu til aš afla upprunavottoršs handa tollinum, enda žótt žaš stęši prentaš skżrum stöfum į kassanum Product of Italy.

Žaš vęri fróšlegt aš taka saman kostnašinn, sem tollheimtumenn rķkisins hafa lagt į žjóšina undangengin įr – fyrir nś utan allar śtistöšurnar og tollastrķšin. Mér er til efs, aš innheimtukostnašurinn sé miklu minni en tolltekjurnar, sem žeir hafa skilaš ķ rķkiskassann. Afnįm allra tolla myndi žvķ hafa tvo höfuškosti. Žaš myndi stušla frekar aš višskiptum viš önnur lönd. Og žaš myndi einnig verša til žess, aš tollheimtumenn, sem halda įfram aš tefja og trufla Ķslendinga ķ leik og starfi įriš śt og inn įn žess aš skila nokkrum umtalsveršum tekjum ķ rķkissjóš, myndu žį geta fengiš sér žarfari verk aš vinna. Bezt vęri aš afnema einnig vörugjöldin (žau nįmu 8% af tekjum rķkisins ķ fyrra), enda er rķkisstjórnin bśin aš lofa žvķ aš lękka skatta. Vörugjöld eru vondur skattur: žau mismuna framleišendum, og žau eru dżr ķ innheimtu eins og tollar. Beini žessu hér meš góšfśslega til fjįrmįlarįšherra.

Fréttablašiš, 30. september 2004.


Til baka